Putken hitsaaminen

Alkuviikosta kyllästyin kun en saanut putken sisältöä puhtaaksi. Pinta oli ihan jees ja juuri myös, pinnan aloituksissa oli eniten virheitä. Pyysin Merilää näyttämään miten hän sen hitsaisi. Oli pienoinen kynnys kysyä sitä, koska olin vastaavan asennon jo hitsannut. Itsekseni olin asian niin miettinyt että nää päivät on kallisarvoisia, voin hinkata tätä vaikka kuinka pitkään, ilman tulosta.

Opettaja Merilä hitsasi ensin ja olinkin jo vähän uumoillut että hitsaus suunta olisi oikealta vasemmalle. Pienenä vastarannan kiiskenä olin hitsannut toisin päin, näin paremmin ja käden oli helpompi olla. Ja heti ekan puikon aikana huomasin, että  putken hitsaaminen eroaa levystä siinä, ettei puikolla tartte olla tuntumaa niin paljon. Kyse oli enemmänkin sulattamisesta ja eniten ala reunan sulattamisesta. Mulla olis menny tuon kaiken hoksaamisen hirveästi aikaa, onneksi kehtasin pyytää apua. Teki mieli kiilata eteen ja kokeilla. Merilä hitsasi puolet ja mää toisen puolen. Ymmärsin juuren heti ja pinnan teko oli paljon helpompaa kunhan vain siisti edellisen kerroksen.

Koko ajan kun kehitän itseäni, mietin mitkä on mun vahvuuksia ja mitkä ei. Nyt on pakko myöntää että nätin aloituksen teko ei oo mun vahvuus. Vahvuuteni putkessa on juuren teko ja kaukosäätimen käyttö.  Tässä kirjoittaessa mietin kovasti uskallanko kirjoittaa noin, oon melko monesti "kironnu" itteni vastaavilla lauseilla. Niin ja meislaamisesta tykkään edelleen, Merilältä sain siihenkin hienosäätöä.

Torstaina tulin autolla kouluun, en usko et kovinkaan moni tulis omasta autosta niin iloiseksi kuin minä tulin. Ooppeli oli ollu pitkään koululla korjauksessa, vika listakin oli pitkä ja vikoja löytyi korjattaessa. Moni jo neuvoi työntämään auton suohon tai paalaamaan, mutta mää halusin auton takas, eikä kyseessä ollut rahallisesti mikään konkurssia synnyttävä remppa. Jos olisin tienny opiskelun jatkuvan näin pitkään, mun olis ollu fiksuin myydä se, mut tällä hetkellä käyttöarvo on paljon suurempi kuin myyntiarvo, niin se ei ole järkevää. Koulu loppuu vajaan kolmen kuukauden päästä, en usko että sitten löytäisin mistään vastaavaa autoa. Nyt mulla on auto, jossa on toimiva ilmastointi ja olen siitä erittäin iloinen. :)

Samaisena päivänä olin myös koulussa vartin liian aikaisin, johtuen edellä mainitusta. Valmistin palat, olin valmis hitsaamaan kokeen. Mun ja Merilän hitsaama rinkula oli ollut suht puhdas ja sen jälkeiset harjoitus palat. Huokosia oli aloituksissa ja oli ne jokseenkin sen näköisiäkin. 7.30 kappale oli valmis ja leimoissa. Koskaan mulla ei oo ollu yhtä rauhallisesta kokeen hitsaus oloa. Ei jännittäny yhtään. Juuri onnistui, mutta pinta oli aika epävarma. Merilän sanoin, se ei ollut häikäisevän kaunis. Mutta se kuitenkin täytti vaatimukset, sain ensimmäisen putki kokeeni läpi. Hieman jäi aloitukset harmittamaan, mutta opettaja Jauhiainen sanoi, että tuun varmasti sen oppimaan seuraavien putkien aikana, ja että nyt vasta todellinen hitsaaminen alkaa.

 

 

 

Aloitin pysty putkea, Santeri ja Merilä pelotteli et se on kamalan vaikea, siihen menee aikaa. Laitoin putket ja aloin hitsaamaan, ensimmäiset puikot meni laki asennossa, seuraavat puikot meni pystynä ja pääly puoli jalkona. Suureksi yllätykseksi juuresta tuli oikein nätti. Pinta olikin eri juttu, piti hakea oikeaa virtaa ja hieman muistella miten se pysty meni. Käytin vanhoja puikon pätkiä kun niitä oli kertynyt koppiin yllättävän paljon. Samalla sain harjoiteltua aloituksia. Meislasin kappaleen ja se oli yllättävän puhdas, melkein voisi sanoa että puhtaampi kuin vaaka putket joita olin availlu. Löysin oman lemppari asennon. Ihanan haasteellista ja uutta.

 

 



 

Eikä viikkoakaan ilman "viraapeli" hommaa. Elikkä kyseessä opettaja Jauhiaiselta saama pieni asiakastyö. Aluksi en halunnu suostua, just olin itseni kans sopinu et keskitän jokaisen tunnin vain itselleni, enkä aloita värkkää muuta. Mut ei tartte kauheesti suostutella kun kyseessä oli tigillä hitsaaminen. Mun halukkuutta testattiin silläkin tiedolla että putki oli vain millin ainesta ja rimpula kuutta milliä, eikä putkea olisi enempää, pitäisi kerrasta onnistua. En tiiä voiko univelka tehdä tälläiseksi et ei jännitä turhaa, et on niin väsynyt et keskittää energiansa vain tarpeelliseen. Hitsaukset onnistui ykkösellä ja palautin kappaleet hyvin mielin.