Näin eräs yö unta jossa olin Haapavedellä mummolassa. Oli kevät tai syksy, kukaan ei ollut t-paita päällä muttei kellään ollut paksusti vaatetta. Mentiin sisälle, mummo oli laittanut ruokaa, niinkuin oikeassakin elämässä voisi tapahtua. Tunnelma oli rauhallinen, kaikki vain olivat, eivätkä puhuneet, hymyilivät, kaikki oli hyvin. Sitten yhtäkkiä nään pöydällä laki sauman joka on vajaa koko matkalta, ihan kuin pinta palkoja ei olisi hitsattu ollenkaan. Mulle tulee kamala hätä miten ehdin hitsata nätin pinnan ennen kuin hitsaaja setäni tulee. Uni päättyi siihen kun aloin miettimään missä saan sen hitsattua.
Tämä siis aikaa ennen laki koetta. Ihminen on suunniteltu hyvin ku se unen aikana ja unissa prosessoi asioita tulevaa varten ja käy läpi menneitä. Hyvä ystäväni sanoikin, että unet voi jakaa pelkoihin ja toiveisiin. Tämä oli pelko epäonnistumisesta ja sen näyttämisestä. Nyt onkin kiva kun voi kotona kertoa onnistuneensa. Olen oppinut taas paljon uutta, yksi osio on takana päin. Tunnen olevani ihan kelpo yksilö. Nyt leuka sopivalle korkeudelle ja harjoittelemaan vaaka putkea. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti